Näytetään tekstit, joissa on tunniste lapsuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lapsuus. Näytä kaikki tekstit

lauantai 16. huhtikuuta 2016

 

Yläkuva: Ystävykset. Lodz 1938.
Alakuva: Koska kellariasunnossa ei ollut lämmitystä, Saran piti pysyä sängyssä koko talvi. Hänen isänsä maalasi kukkia seinälle, ne olivat Saran lapsuuden ainoat kukat. Varsova 1939.

Kuvat teoksesta Roman Vishniac: A Vanished World.  Farrar, Straus & Giroux. 1984, 122 ja 42.

maanantai 13. joulukuuta 2010

Aika asettui taloksi


Eilen maistoimme paahdettuja cashew-pähkinöitä, kotiin tuli vanhoja papereita ja uusi aika kaukaa menneisyydestä. Pienessä laatassa lukee:

"Ystäviltä 17.6.1931"

Mies on kuunnellut sitä jo lapsuudessaan, tikittää hiljaa, mutta olemassaolevasti puisessa majassaan, lyönnit ovat pehmeitä, noin käy vanhuksen tai lapsen sydän. Muistan itseni kummilassa, piirtämässä yksin ja hiljaa pöydän ääressä kaupan käärepaperiin, valmis piirustus pantiin ikkunan väliin näytille, tuolla kulki joki, jonka rantaan ei saanut yksin mennä, se vei mukanaan lapset ja kihlasormukset. Seinällä oli isovanhempien kello, pitkän matkan reissannut.