torstai 13. tammikuuta 2011

Teksti saa takin ylleen



Sataa lunta. Eilisen leijailin minä. Sain kansikuvan sähköpostiini. Graafinen suunnittelija vaikutti heti minun oloiseltani, oikea taajuus ja herkkyys, jota niin kaipaan tähän maailmaan.

Siitä kannesta. Minun silmiini se on täydellinen. Monitulkintainen, kytkeytyy kaikilta osin tekstiin, avautuu moneen tilaan ja ulottuvuuteen, kertoo olennaisen, jättää tulkittavaa. Olen etuoikeutettu, kun sain tekstini vaatturiksi juuri hänet.

Tytär halusi eilen tietokoneelle kirjoittamaan ja aloitti oman kirjan. Hän on juuri oppinut lukemaan ja kirjoittamaan, hatarasti, mutta omatahtisesti ja spontaanisti, silmät ovat vain avautuneet sanoille. Hän ei tunnista aina sanarajoja, ei pitkiä äänteitä eikä kaksoiskonsonantteja. Hänen tarinassaan on uimaranta ja kultainen simpukka. Isoveljet kävivät kirjoittamassa tarinan loppuun hölmöjä.

J.K.
Tämän tekstin kuva sekä kukkaniittyttö ovat täältä.

5 kommenttia:

  1. Onnellinen hetki! Milloin saamme nähdä kannen?

    *malttamattomana*

    VastaaPoista
  2. On varmasti suuri helpotus että tietää kannesta tulevan sellaisen josta itsekin varauksetta pitää. Olisi varmaan aika kolhoa jos se olisi ihan eri maata kuin omat mieltymykset tai tuntuisi jotenkin vaan "vieraalta".
    Mitehkähän paljon sitä sitten saisi kirjailija asiaan vaikuttaa?

    Kannella ON suuri vaikutus. Myyntiin, mutta mutenkin. Kirja on esine ja kokonainen maailma. Minulle on tÄrkeää että pidän kannestakin - mutten kyllä jätä tyhmän kannen vuoksi ostamatta jos muuten kiinnostaa.

    VastaaPoista
  3. Hippiehurrey. Niin on. Ainakaan vielä ei kansikuva ole julkisesti näkyvillä. Malttakaa. :)

    Piilomaja. Minulta kyseltiin mieltymyksiä, väri-inhokkeja jne. Koin, että meillä oli heti samanlainen taajuus ja molemmilla herkkyys katsella maailmaa, siten tuntui helpolta ja olin hyvin huojentunut. Olen perfektionisti ja kirjani kanssa olen pelännyt, että joku mahdollinen yhteistyökumppani ei ole yhtä pedantti tai ettei hän ymmärrä, mitä olen ajanut takaa. Jokainen kuitenkin on mieltynyt omaan näkemykseensä ja eri alojen ihmiset pitävät mieluusti kiinni omasta ammattitaidostaan. Tai toivon, että siitä on kyse, jos jokin ei natsaakaan heti. On myös niin, että tämä on minulle ainutkertaista, heille jotka tekevät sisällöstä tuotetta liukuhihnamaisesti ja kuukausipalkalla kirja toisensa perään, ei ole samaa tunnesidettä, pikemminkin voi olla jo kyynisyyttä ("Taas yksi esikoistaan synnyttävä, liian herkkä ja tarkka.") Nämä ovat minun tuntosarveilujani ja tulkintojani, saatan tehdä toki ihan vääriä päätelmiä.

    Minun tekstini voi olla vaikea, paljon pitää itse tulkita, antaa tekstin viedä ja hyväksyä, ettei kaikkeen ole selitystä (koen maailman ja elämän niin), langanpäitä jää auki. Siten kannen kuvitus ym. oli minulle hyvin tärkeä. Siinä on yhtä lailla tulkittavaa ja käännettävää.

    VastaaPoista
  4. Voi miten hienoa, tämä kaikki. Että sinulta tulee kirja ja kaikkea. En ole varmaan onnitellut, onnea siis. Kirjan kannella on kyllä merkitystä, vaikkei se nyt ihan sitä ratkaisekaan, lukeeko jonkun kirjan vai ei. Mutta kaunis, kirjan henkeen sopiva kansi on kyllä tärkeä asia.

    VastaaPoista
  5. Kirjailijatar, kiitos. :) Minusta kansi on selkeästi ensimmäinen itseni ulkopuolinen tulkinta tekstistä. Tavallaan siis ensimmäinen näkyvä lukija. Kustannustoimittaja toki ja muu porukka, mutta kannen tekijän näkemyksessä kaikki konkretisoituu visuaalisesti. Itse näen tekstini tapahtumat, miljööt, henkilöt, detaljit kirjoittaessani, koen tarinat, tapahtumat ym. visuaalisina, sanoilla sitten yritän kertoa muille saman. Siksikin tuo on tärkeä. Saatoin nyt puntaroida, onko joku nähnyt kuten minä.

    VastaaPoista