sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Sinisen linnan raunioilla


"Sulla on euro ja viiskyt tilillä. Sä oot kyllä vähän rahaton", mies toteaa. Aion maksaa sillä euroviidelläkymmenellä Kirjailijaliiton jäsenmaksun, puhelinlaskun, veromätkyt ja laulukirjan, jonka tilasin hoitokotiin muuttaneelle kummitädille. Sitä ennen tömäytän lattialle makuuhuoneesta pinon lautasia, joilla on kannettu eräälle kirjoittavalle suklaata, hedelmiä, voileipiä. Lautasista kaunein hajoaa, se sai tarpeekseen kirjailijan temperamentista ja on surullinen siitä, että sen kumppani pääsi blogikaverin luo naimisiin kupin kanssa (mies nostaa sirpaleet roskiin, sitoo pussin kiinni, mutta minä haluan ikuistaa, tietenkin, mikään ei saa kadota ihan kokonaan, kaikki pitää muuttaa sanoiksi ja kuviksi, "Ai, sä kirjoitat siitä lautasesta. Mikä tulee otsikoksi? Särkyneitä unelmia? Sirpaleet tuo epäonnea?"), ennen näitä velvollisuuksia käymme kirppiksellä, ostan tulppaaneille eurolla vanhan vaaleanpunaisen lasimaljakon. Siitä en ota vielä kuvaa, sillä tämä on lautasen ikioma hetki. Sinisessä linnassa nostetaan lippu salkoon, ei puoliväliin vaan ihan ylös asti.
 

8 kommenttia:

  1. Itse linna näyttää selvinneen melko vähällä, vain yksi torni menetettiin. Liekö hyökkäys tullut sen tornin suunnalta ja vartiomies ei huomannut olla tarkkana.
    Toivottavasti uusia linnoja löytyy sopuisaan hintaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin analysoitu! Voin paljastaa sen verran, että tuossa tornissa istui Tähkäpää, joka kyllästyi odottelemaan prinssejä ja, sen sijaan, että olisi antanut kenenkään kiipeillä kutrejaan pitkin yläilmoihin, laskeutuikin itse lettinsä avulla alas maankamaralle. Sen jälkeen Tähkäpää päätti, ettei yhdenkään tytön tule istuman tornien korkeudessa tukkatakkuja selvittelemässä, ja ampui hiuslenkistä värkkäämällään ritsalla tornin kumoon. Kuningatar nosti sen kunniaksi lipun salkoon. Sen pituinen se. :)

      Poista
  2. Jospa tuo kirjoittajalle onnea...hänelle jolle on kannettu hedelmät...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kiitos, on nyt jo tuonut onnea niin paljon, ihan niiden välttämättömien välipalojen alustanakin mutta myös siten, että nämä tällaiset vapaa-aikakirjoittamiset lautasista ja muista rentouttavat ja sen seurauksena työteksti ja mieli saavat levätä. Yöllä ratkesi yksi iso solmu. Olin siitä niin onnellinen, että nauroin ääneen.

      Poista
  3. Oi että, mua niin naurattaa, vaikkei kyllä pitäisi, lautasparka, sen kaveri täällä vaan porskuttaa tyytyväisenä ja kokonaisena, sirpaleille terveisiä täältä, olet oikeastaan tosi kaunis noin, paloinakin, tarvitaan välillä säröjä ja vähän enemmänkin, eikö niin. Hieno oma hetki lautasella, linnalla!

    Vaaleanpunainen maljakko, oih! Mä löysin kengät, nojatuolin ja astioita :)

    Ja euro viiskyt on toisinaan ihan tosi paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, kun naurat. Se on terveellistä! Kaverille terveisiä sinne, että sitä olisi luultavasti odottanut sama sirpalekohtalo täällä (ei ihme, että ne kupit karkasivat) -- vaikka minusta tuntuu, että tuo kyllä antoi periksi. Toisaalta tietysti hyvä niin, sillä tuo yksi torni taisi olla ihan turha. Ajatella, että minä se tosiaan vain nautiskelin suklaapaloja lautaselta vuosi toisensa jälkeen enkä kuullut askeesiin pakotetun Tähkäpään kiroilua sieltä herkkujen alta...

      Euroviiskyt on iso raha. Sillä voi saada melkein mitä vain, kengätkin!

      Poista