perjantai 7. marraskuuta 2014

Varsova: Kuolleiden kaupungissa


Koskapa toinen hautausmaan työntekijöistä istahti hautakivelle lepäämään, emme arkailleet mekään vaan jäimme Adamin haudan eteen nostetulle penkille syömään aprikoosicroissanteja. Yksi elämäni hienoimmista lounashetkistä, äänimaisemina puiden humina, putoilevat lehdet, naukuvat ketut ja kuoleman hiljaisuus.

Okopowa-katu 49/51, 01-043 Varsova
Auki ma-to klo 10  - iltahämäriin, pe 9 - 13, su 9 - 16. Suljettu lauantaisin sapatin vuoksi. Sisäänpääsymaksu 8 złotyä.

8 kommenttia:

  1. Ooh. Mä olen niin sanaton täällä, tämä kaikki tuntuu jossakin sielun syvyyksissä asti, kuvat tunnelmat, sun sanat, ketutkin.

    Mun on niin pakko päästä tuonne joskus.
    Voiko toivematkakohteena olla Varsovan juutalaishautausmaa?

    Mä odotan kovasti kirjaasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana, Satu, olet, kiitos tästä kommentista.

      Kyllä voi olla toivematkakohteena Varsovan juutalaishautausmaa. Entinen koulukaveri näki nämä kuvat ja kuuli, että hautausmaa on ollut hunningolla mm., koska parista 300 000 Varsovan juutalaisesta on jäljellä alle tuhat eikä ns. luontaisia hautojen hoitajia enää ole. Hän sanoi, että lähtisi mieluusti töihin sinne raivaamaan paikkoja. Ilahdutavaa! Mieheni jakoi näitä kuvia myös, hänen piano-open parikymppinen tytär pysähtyy lentoreissullansa Varsovassa ja sanoi, että yrittää ehtiä käydä tuolla hautausmaalla, oli niin vaikuttunut hänkin.

      Tuossa vieressä on myös Powazkin hautausmaa, valtava sekin. Käymisen arvoinen. http://en.wikipedia.org/wiki/Pow%C4%85zki_Cemetery

      Jos teet reissua noihin maisemiin, hihkaise (tai lähetä vaikka privaviestiä).

      Poista
    2. Voi kiitos tästä, mä jo hehkutin tyttärelle, jonka kanssa lähden jonnekin pikkumatkalle rippijuhlien jälkeen, toivekohteeseen ihan kaksin, että nyt tiedän paikan...mutta valitettavasti mut tyrmättiin täysin! Noh, ehkä jossakin toisessa seurassa, jonakin päivänä.
      Varmasti hihkaisen!

      Poista
    3. :) Meillä lapset aiemmin viihtyivät hautausmailla, kenties niistäkin saa tarpeekseen jossakin vaiheessa, ehkä ihan terve reaktio. Innostus voi yhtäkkiä kyllä herätä taas.

      Kiva idea tuo matka kaksin tyttären kanssa, tärkeä juttu. <3

      Poista
  2. Kiitos näistä. Minä kulkisin tuolla mielelläni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, Kati. Tuolla on hyvä kulkea. Hautausmaa on vilkkaasti liikennöidyn suuren kadun varrella, mutta sinne ei silti kuulu maailman häly. Uskomaton paikka. Onko näin täällä omilla hautausmaillakin? Enkö vain ole huomannut? Pitää ottaa selvää.

      Mietin niitäkin onnekkaita, jotka asuvat kadun toisella puolella huikean korkeassa kerrostalossa. Heillä on päivittäinen näkymä tuonne.

      Poista
  3. Siitä on kamalan kauan kun tuolla kävin, mutta teki minuunkin vaikutuksen. Oikeastaan mikään muu hautuumaa ei ole sen jälkeen tuntunut samoin. En sinänsä ole niitä, jotka tahtovat hautausmaille, mutta välillä tulee käytyä.
    Samaa näkymäjuttua mietin Pariisissa, jossa aika monella on näkymät eri hautausmaille. Simone de Beauvoirikin katseli ikkunoistaan suoraan Montparnassen hautausmaalle. Kyllä siitä täytyy oma mausteensa elämään tulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bródnon juutalaishautausmaa (Varsovan Pragassa) olisi varmasti kiinnostava myös. Ilmeisesti sinne ei tällä hetkellä pääse, paikka on vaarallinen ja vandalisoitu, niin olen käsittänyt.

      Onnekas Simone. Me asuimme muinoin Kalevassa asunnossa, josta oli jonkinlainen hautausmaanäkymä, jos oikein taivutteli itseään. Harvoin silti kävin Kalevankankaalla. Aika heikosti tunnen näitä suomalaisia hautausmaita muutenkin. Onhan hölmöä.

      Poista