tiistai 31. tammikuuta 2012

Aistit valppaina

Kirjoittamisen kanssa on hetkellinen suvantovaihe. Levotonta joutokäyntiä. Siltä se näyttää ulospäin. Jotakin nyt etsin. Olen selaillut kansanperinnettä ja maisematutkimusta, istunut raakatekstipino sylissä, ihaillut ystävän vinkkaamana Susanna Majurin kuvia, kävellyt pakkasilmassa, tehnyt arkisia askareita, ollut olemassa reaalimaailmassa. Aistit valppaina odotan liikahdusta, unta, oivallusta.

8 kommenttia:

  1. Taianomainen vaihe sinulla menossa, toivottavasti keijut alkavat kurkistella...

    VastaaPoista
  2. Kiitos Marja Leena. Näitä vaiheita tulee sykleissä. Osaan yleensä ennakoida aika hyvin. Ahnaasti hamuan kaikkea virikettä (kirjallista ja kuvallista lähinnä), tekee mieli napata kaikista mahdollisista langanpäistä ja -pätkistä kiinni, sitten istuu ne kaikki repaleet sylissä, yrittää rauhoittua ja nähdä. Aina sama hämmennys. On tämä kummallista. :)

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa niin tutulta. Yhtäkkiä teksti alkaa loitota, hapuilen ja hapuilen, vihdoin luovun, alistun, ja sitten taas kirkkaan kaunis oivallus tuo tekstin uudelleen luo, ei se ole karkumatkalla ollutkaan, vaan minä tarvitsin hetkeksi omaa rauhaa...

    VastaaPoista
  4. Tuotahan se varmasti on meillä kirjoittavilla, luultavasti myös muilla päänsisäistä työtä tekevillä. Minulle arkinen työ tekee myös hyvää. Veden kanssa työskentely (pyykit, tiskit, lasten peseminen) erityisesti ja kaikki hyvin mekaaninen liukuhihnamainen, näennäisen tylsä: pyykin taitteleminen, lajittelu, imuroiminen, kaikenlainen kodin raivaaminen - sitä onneksi (?) riittää ihan yli oman ja puolison tarpeiksi. Kotitöissä on myös se siunaus, että työn tuloksen näkee heti. Tulee aikaansaava olo.

    Täällä tuli tänään oivallus. Synopsiksen oloista sain aikaiseksi. Koti on silti ihan kaaos. :D

    VastaaPoista
  5. Osaat kuvata näitä hetkiä aina niin kauniisti Katja. Sielu lepää blogissasi. <3

    VastaaPoista
  6. Susanna Majurin kuvat ovat upeita.

    VastaaPoista
  7. Ari, niin ovat. Upeita kuvia tarjoaa nyt myös tuo talviluonto, vaikka hiukan liian kylmä alkaa olla.

    VastaaPoista