Sunnuntaina 8.2. rauhoitun minäkin lukemaan. Olen jo aloitellut Hans Falladan romaania Kukin kuolee itsekseen (1949, suom. V. Arti). Hankin siitä myös uuden suomennoksen nimellä Yksin Berliinissä (2013, suom. Ilona Nykyri), joka onkin melkoinen tietopaketti. Luultavasti siis selailen molempia. Falladan kirjasta lisää täällä
Yöpöytäkirjoista toivon lukurauhaa (-lomaa) myös Anita Konkan Unennäkijän muistelmille (2014), Tadeusz Konwickin Puolalaiselle unikirjalle (1966), Sylvia Plathin Lasikellon alla (1975) -teokselle ja Haruki Murakamin Mistä puhun kun puhun juoksemisesta (2012) -pokkarille. Kaikkien kirjojen läsnäololle on selitys, mutta en muista, miksi olen lainannut Plathin. Selailen nyt kirjaa ja yritän miettiä. Avaan kirjasta satunnaisen katkelman (se on eräänlaista salakuuntelua tai vakoilua):
"Kultaseni, etkö haluaisi pukea päällesi?"
Äiti varoi visusti koskaan käskemästä minua mihinkään. Hän vain puhui kanssani järkevästi ja lempeästi, kuin älykäs, kypsä ihminen toisen kanssa.
"Kello on melkein kolme iltapäivällä."
"Minä kirjotan romaania", minä sanoin. "Minulla ei ole aikaa yhtä päätä riisua ja pukea."
(Plath, emt. suom. Mirja Rutanen. s. 120.)
Tuon(kin) takia!
Mitä kirjoja te luette tai haluaisitte lukea? Lukurauhaa!
P.S. Aloitin varaslähtönä. Virallinen päivä onkin vasta 8.2. eikä tänään Korjasin sen myös tekstiin.
Hieno katkelma! Mulla alkoi nyt kahden viikon opintovapaa ja mä näen itseni yövaatteissa tukka pystyssä kirjoittamassa esseitä toisensa perään, että samaistun nyt näin tuohon katkelmaan täysillä :D
VastaaPoistaMä olen lukenut nyt paljon, kuten jossain kohtaa puhuttiinkin siitä, että lukeminen sujuu silloin kun kirjoittaminen ei. No nyt on yritettävä löytää se tekemisen rytmi ja saatava kirjoittaminen alulle, ja siksi yritän vähän himmailla noiden kirjojen kanssa...Lukurauhan kunniaksi ajattelin kuitenkin lukea tänään, mutta sitä kirjallisuutta, mikä hyödyttää kirjoittamisen aloittamista, mm. Juha Ihanuksen Sanat että hoitaisimme ja Inkeri Savan Katsomme-näemmekö?. On tässä tänään muutakin puuhaa, mutta aion löytää aikaa myös lukurauhalle. Hyvää rauhaa sinulle! Kiinnostavia nuo sinun kirjasi...
Kiinnostavia ovat sinunkin kirjasi! Kimmoisaa tekemisen rytmiä sinne, yövaaterentoutta tekemiseen & olemiseen ja antoisaa opintovapaata! Terveisiä täältä lukurauhasta (eräs nihkeä paperihomma hoidettava tosin tänään, en ajattele sitä nyt)!
PoistaYöpöydällä on paljon kirjoja, mutta nyt ei ole ollut lukutuulta. Aloitan, mutta en kuitenkaan pysty. Pienet novellit, kertomukset ja runot ovat mahdollisia, romaanit eivät. Joskus on mieli liian täynnä kaikkea.
VastaaPoistaMutta odotan aikaa tulevaa. Yöpöydällä Lars Sundin Kolme sisarta ja yksi kertoja (ei luettu, aloitettu), Adichien Huominen on liian kaukana (luettu kauan sitten, nyt lueskelin uudestaan), Waltarin Lähdin Istanbuliin (luettu melkein, viihdyin) ja Kordisin Rytmissä, Viivan ilmaisuvoima bysanttilaisessa ikonimaalauksessa (hieno kirja, olen lukenut avausluvun kolmesti mutta vielä pitää lukea ainakin kerran).
Runojakin on, nyt Arto Lappia ja Bo Carpelania, eilen luin Kilpeä.
Hienoja, monipuolisia teoksia sinulla. Nappaan vinkkejä talteen, kiitos.
PoistaJoskus on tuollaista, ettei pysty keskittymään tai mieli on muuten täynnä. Lukeminen vaatii kyllä oikeanlaista tuulta, tuo on totta. Joskus lukuhankalissa käyn kirjastossa selailemassa, lainaan kirjoja ja jatkan selailua kotona tai lainaan valokuvateoksia tai sisustuskirjoja, lohduttavaa päästä lehteilemään kuitenkin.
Minulta löytyi sängyn alle valahtaneena vielä Joni Skiftesvikin Valkoine Toyota vei vaimoni. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1414472746567 Olen aloittanut viikko sitten mutta juuri nyt ei ole sen aika.
Mainostin muuten väärin. Lukurauhan päivä onkin vasta ensi viikolla. Sain nyt kaksi tällaista päivää, toivottavasti joku muukin. Tänään on minulla ollut hiukan repaleista, ensi viikolla ehkä voi antautua totaalisemmin.
:D Muhun meni täydestä, ajattelin vaan, että ai se onkin jo nyt...heti katsos valmiina! Noh, ei haittaa, ja tuo 8.2. onkin ehkä jopa sopivampi, vielä en ole nimittäin edennyt rauhan asteelle.
VastaaPoistaJuu, sopivampi myös minulle. Nyt aloin haahuilla vähän pakostakin. Rauhaan pitääkin ehkä laskeutua pienin askelin, ettei tule shokkiefektiä ja lamaannusta.
PoistaLukurauha on sananakin niin hyvä - herättää niin paljon positiivisia mielleyhtymiä ja muistoja.
VastaaPoistaMinulla on yöpöydällä/työpöydällä nyt Kristina Carlsonin Maan ääreen (pidän hirmuisesti, on kesken vielä), Marguerite Duras´n Kirjoitan (olen vain selaillut, vaikuttaa mielenkiintoiselta, Duras on kyllä muuten tuttu kirjailija, jota luin paljon joskus kauan sitten ja nyt taas), Antti Salmisen Lomonosovin moottori (hykerryttävä, ihailen), Clarice Lispectorin Aqua Viva (luen pätkissä, todella mielenkiintoinen) ja vielä tuossa näyttäisi odottavan Asko Jaakonahon Onnemme tiellä, Väinö Kirstinän runoja ja Saramagon Elefantin matka. Eli tosi paljon hyviä kirjoja. Nyt uupuu vain se lukurauha.
Juu, lukurauhasta tulee mieleen lapsuus, kun saattoi lukea tunti- tai päiväkausia kenenkään keskeyttämättä. Toivotaan, että ensi sunnuntaina on lukurauhaisaa ja pääset kirjojen pariin.
PoistaKiitos sinulle myös vinkeistä! Minulla on tuo sama Duras'n kirja, tykkään. Lainassa häneltä on ollut jo monta kuukautta Ei muuta -teos, hänen viimeisiä sanojaan. Luin heti ja post it -laputin sivuja muistiin, en ole malttanut palauttaa, uusin vain aina.
Hyvä, kun mainitsit Carlsonin kirjan. Aloitin, ja se jäi kesken, en muista miksi. On omana täällä jossakin. Täytyypä etsiä käsille.
Jänniä nuo kirjailijat, joihin palaa pitkän ajan kuluttua. Minulla on samanlainen Anita Konkka. Tykkäsin ihan valtavasti hänen kirjoistaan Kolme muistikirjaa, Talvi Ravennassa, Halujen puutarha ja Hullun taivaassa, luin opiskeluaikoina omaksi ilokseni. Ihania, omaperäisiä, rönsyäviä, unia ja naiseutta, sopivat niin hyvin silloisiin elämänvaiheisiin ja -pyörteisiin. Ai että! Nyt sitten ilmestyi tuo muistelmateos, jota olen säästellyt niin kuin joskus tulee pihdattua tiettyjä ennalta hyviksi arvaamiaan kirjoja.