tiistai 8. maaliskuuta 2016

 
 
Meillä oli hetken pikku koti Turussa ja kadun toisella puolella leipomo, likellä kirkko jonka kellot pauhasivat pyhäaamuna. Kun raskas ajoneuvo kulki talon ohi, koko rakennus tärisi. Naapureiden ääniä ei kuullut, ellei avannut ovea rappukäytävään. Alakerrassa asui koira, se haukahti kun arvasi omamme liikuskelevan lähistöllä, eräässä kodissa pelattiin sählyä, toisessa istuttiin iltaa. Niin istuttiin meilläkin (pöytä oli pienen pieni, mutta ikkunalaudalle mahtui kattamaan, kynttilät sytytettiin heti, kun alkoi hämärtää), istuttiin myös aamua ja keskipäivää, paistettiin kaakeliuunissa makkaraa ja vaahtokarkkeja, öisin nukuttiin sikeästi kahdessa kerroksessa.

4 kommenttia:

  1. Kuulosti ihan pieneltä 'ulkomaan' matkalta.
    Turku on hieno lomakaupunki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siltä meistäkin tuntui. Turku sinällään jäi tällä kertaa aika lailla näkemättä, koiranpennun mukanaolo saneli valintoja ja ihan hyvä niin. Turku sai olla mielentila, läsnäolo, jokunen kortteli. Ruissalossa kävimme.

      Poista