maanantai 4. marraskuuta 2013

Vickleby ja Bo pensionat, Öölanti



















 





Teimme Öölannin matkamme aikana retkiä kohteisiin, joista olin ottanut ennalta selvää ja joita saattaisin hyödyntää kaunokirjallisiin tarkoituksiin. Yksi tällainen oli Bo pensionat, joka sijaitsee Vicklebyn kylässä. Se toimii ravintolana ja majapaikkana ja on kuuluisa historiastaan. Ns. Vicklebyn koulu oli joukko 1900-luvun alusta toisen maailmansodan alkuun toimineita taiteilijoita, jotka halusivat osansa Öölannin erityisestä valosta. Idyllinen Vickleby oli tuolloin suosittu taiteilijoiden ja kirjailijoiden kesäpaikka, monet heistä asuivat Bo pensionatissa, jota emännöi kultturelli Maja Uddenberg, josta tuli myöhemmin taiteilija William Nordingin (1884-1956) vaimo.

Vicklebyn kylässä on yhä tuon ajan havinaa, pieniä taidegallerioita vanhoissa rakennuksissa sekä Carl Malmstenin perustama kansainvälinen taidekoulu Capellagården, jota mainostetaan "en skola för gestaltande arbete, där hand och ande ställs i skanpande samverken." Koulun kasvatusfilosofia vetoaa ainakin minuun:

Educational philosophy
Living, working and studying at Capellagården give students the opportunity to experience what Carl Malmsten, the founder of the school, described as "hand and mind in vital collaboration".

It is your chosen material that is the starting point of your journey. And it is by studying the material´s characteristics and the possibilities that it offers that you will develop your creative ideas and your own aesthetic. To help you there is a permanent staff of teachers as well as specialist guest lecturers.

How far you progress during your time at Capellagården depends primarily on yourself but the community offers you excellent conditions for undertaking your personal journey.


Koulussa voi suuntautua 1-3 vuoden ajan keramiikkaan, tekstiilityöhön, huonekaluihin tai ekologiseen puutarhanhoitoon, lisäksi siellä järjestetään kesä- ja lyhytkursseja. Capellagårdenin putiikissa myydään kasveja, siemeniä, öljyjä, teetä ym, luomuna, tietenkin.

Käden ja sielun luovan yhteistyön lisäksi Vickleby tarjoaa myös herkullista (silmän)ruokaa, kiireettömyyttä ja erilaisia taidetapahtumia, pikku kujien, pihojen, puutalojen, persoonallisten postilaatikkorivien ja kukkivien puutarhojen idylliä.

(Kaikki kuvat Bo pensionatista. Sen puutarha on suuri ja kaunis, täynnä pöytiä ja tuoleja haaveilijoille ja ruokailijoille. Minulle tuli siellä hiukan dekkarimainen olo, en olisi ollenkaan ihmetellyt, jos jostakin olisi ilmestynyt Hercule Poirot ja vaatinut kansaa koolle kuulemaan, kuka meistä on murhaaja.)

Kirjallisuutta Bo pensionatista:
  • Anders Nilson, Maja Uddenberg, William Nording och det legendariska Bo pensionat i Vickleby, 1997.
  • Anders Nilson, Målarna på Bo - ett stycke öländsk konsthistoria, 1994.

4 kommenttia:

  1. Kauniita kuvia!

    Sarina
    Http://www.bySarina.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sarina. Kauneus oli siellä kaikkialla, kamera hymyili ja lauloi.

      Poista
  2. Voi ei miten ihanan näköistä! Vaikka on juuri itse palannut reissusta, niin tekisi heti mieli lähteä seuraavaan, kun tällaisia kuvia katsoo :)

    Ihanan pitkä postaus ja paljon kauniita kuvia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kirsi. Öölannissa on todella kaunista, se aika lailla yllätti meidät. Idylliä idyllin perään, mutta myös luontoa. Kaiken lisäksi sää suosii kesällä poikkeuksetta aina, aurinkoa ja lämpöä riittää, maisemat hellivät silmää kaikin tavoin. Olen ihmetellyt, ettei paikkaa mainosteta enemmän suomalaisille. On myös muina vuodenaikoina kuvauksellinen paikka.

      Poista