"- Modernin ihmisen pulmana on se, että hän etsiytyy joka puolelle maailmaa, mutta ei ole koskaan kotonaan omassa itsessään, (--) - Kukaan ei vaali kaikkein tärkeintä, sisäistä kotiaan. Ihminen tuntee itsensä epävarmaksi ja pelokkaaksi ollessaan yksin, koska hän ei ole koskaan kokenut, mitä kotona oleminen on, sanan syvimmässä merkityksessä.
Meditaation tarkoitus on nimenomaan tuoda meidät kotiin. Meditaatio on menetelmänä kolmikerroksinen: Meditoija tuo mielen kotiin, vapauttaa sen ja hellittää. Mielen kotiin tuominen tarkoittaa sen kokoamista ja rauhoittamista. Vapauttamisessa on kyse itsensä vapauttamisesta tajuntaan sisältyvästä aistokokemusten nälästä, ihmisten, asioiden, esineiden ja ilmiöiden nälästä. Tuo nälkä aiheuttaa paljon ahdistusta ja tuskaa. Hellittäminen merkitsee syvemmässä mielessä sitä, että luomme tajuntaan tilan, mikä purkaa sen jännityksiä ja ristiriitoja.
Kotoisuus, tila, lepo. (--)
Tärkeintä on, että antaa mielen rauhoittua, (--) - Luonto voi olla innoituksen lähteenä meditaatiolle ja näyttää tietä kohti ihmisen alkuperäistää ja luonnollista olotilaa. (--) Sama vaikutus voi olla musiikin, tuulen huminan tai puron solinan kuuntelulla tai inspiroivan runon lukemisella hiljaa itsekseen. Voimme myös kuunnella omaa hengitystämme, (--)
Mitä enemmän ihminen kuuntelee sisäänpäin, sitä enemmän hän kuulee, (--) Hän alkaa aavistaa, mitä hän todella on. - Silloin hänen sisimmässään kuuluu kuin tuttujen äänien kaikuja. Hitaasti hänelle alkaa valjeta muistuma siitä, mitä hän todella on. (--) Kun ihminen tuntee itsensä täysin, hänelle ei itse asiassa ole olemassa mitään persoonallista minää, (--) (Anna Bornstein: Arkipäivän psykologiaa buddhalaisittain. Suom. Marita Salminen. Basam Books 2004, 149-151.)
Noita ajatuksia olen puntaroinut matkalta palattua, samoin Eeva Kilven sanoja: "Elämän tarkoitus on päästä kotiin."
Voi että, minähän heti varasin tuon kirjan kirjastosta :) kiitos taas vinkistä. Niin hieno ajatus tuo, että meditaation tarkoitus tuoda kotiin, IHANA! Niinhän se juuri on. Kaunis, rauhaisa kuvakin, kuin kotona :)
VastaaPoistaIhanaa, että varasit. Ja ole hyvä sekä kiitos. :)
PoistaKiitos kauniista matkasta ja hellivästä paluusta. :)
VastaaPoistaOle hyvä ja terveisiä kotoa elokuusta!
PoistaKiitos! Joissakin runoissaan Kilpi syventää tuota vielä, itse asiassa vähän samaan suuntaan kuin Bornstein, mutta yksinkertaisemmin. Muistatko sen runon, jossa Kilpi kuvaa vanhenemista evakkomatkalta paluuna, takaisin juurille, takaisin kotiin...
VastaaPoistaEn muista nyt tarkalleen, mistä runosta oli kyse mutta idean muistan. Evakkous on hyvä vertauskuva, vaikka Kilvellä on varmasti myös ihan konkreettistakin kaipuuta (jotenkin mietin, että ihmisyyteen minusta aika olennaisena osana kuuluva kaipaus, jota ei voi sanoittaa tai ehkä oikeasti kohdistaa mihinkään konkreettiseen, on ikään kuin helpompi sietää, jos sille on sijais- tai rinnakkaiskohde, kuten menetetty maisema tai vaikkapa rakastettu). Minun juureni ovat myös Hiitolassa, Kilven tekstit tuntuvat siksikin läheisiltä.
PoistaIhania sanoja minullekin nämä.
VastaaPoistaKiitos, kun kerroit, Marikki.
PoistaKaunis kuva ja hyvin sanottu meditaatiosta. Toisaalta en tiedä haluanko vapauttaa itseni aistikokemusten nälästä, vaikkakin myönnän sen aiheuttavan ahdistusta.
VastaaPoistaTuon aistikokemuksen nälän voi ajatella niin monella tavalla. Jos se nälkä tuo kyltymätöntä tyytymättömyyttä ja ahnehtimisoloa (lisää, enemmän, väkevämpää), se ei liene hyväksi. Mutta maltillinen, jossa on tasapainon ja edes ajoittaisen mielenrauhan tuntua, on varmasti ihan terveellistä, hengissä pitävää ja jopa ravitsevaa.
PoistaNäin juuri!
Poista