Varsova on kaikkine rosoineen ihmeellinen, ajatuksia herättävä kaupunki. Siellä on paljon kaunista ja rumaa. Lukemattomia tarinoita, loppuja ja alkuja.
Hei, Katveita! Kiitos, kun jätit kommentin, löysin blogiisi, ihana!
Tuo on niin totta. Varsova on karhea, tekee mieli sulkea silmät ja kuljettaa kättä pintoja pitkin: rakennusten, hautakivien, puistonpenkkien, puun runkojen, patsaiden, joen... Silti silmiä ei voi sulkea, alkaa ahmia kaikilla aisteilla, mikään ei riitä, minä en olisi edes malttanut nukkua siellä.
Voi kun tykkään noista valokuvista rosoa vasten. Minun Varsovastani on aikaa...15 vuotta. Koko ajan olen ollut menossa sinne ja muuallekin Puolaa, mutten ole vielä ehtinyt. Tykkäsin kaupungista ja puolalaisesta mentaliteetista, mutta oletan paikan muuttuneet paljon tänä aikana.
Minulle Varsova edustaa suurta romanttiikkaa; teimme sinne ensitreffit mieheni kanssa.
Niin minäkin tykkään noista valokuvaseinistä, pysäyttivät. Tuo on pala jäljelle jäänyttä juutalaisghettoa. Jokin aika sitten kadun toisella puolellakin oli vanhaa rakennusta, nyt se oli purettu pois. Toivottavasti kuvien rakennus säilytetään.
Ajattelinkin, että kuvat ovat varmasti heitä, ketkä siinä joskus asui. Heti kommenttini jälkeen tajusin, kuinka naivia on vain ihastella kuvien ja rakennuksen vuoropuhelun kauneutta kun tietää mistä on kysymys. Kaunista kaikesta huolimatta.
Kiitos perinpohjaisesta pohdiskelustasi elokuvaan liittyen. Samoja itsekin mietin, kuin myös kaiken motiivia. Etenkin kun mahdollisen trauman taustoja ei avattu enempää.
Tuttuja seiniä!
VastaaPoistaVarsova on kaikkine rosoineen ihmeellinen, ajatuksia herättävä kaupunki. Siellä on paljon kaunista ja rumaa. Lukemattomia tarinoita, loppuja ja alkuja.
Hei, Katveita! Kiitos, kun jätit kommentin, löysin blogiisi, ihana!
VastaaPoistaTuo on niin totta. Varsova on karhea, tekee mieli sulkea silmät ja kuljettaa kättä pintoja pitkin: rakennusten, hautakivien, puistonpenkkien, puun runkojen, patsaiden, joen... Silti silmiä ei voi sulkea, alkaa ahmia kaikilla aisteilla, mikään ei riitä, minä en olisi edes malttanut nukkua siellä.
Voi kun tykkään noista valokuvista rosoa vasten.
VastaaPoistaMinun Varsovastani on aikaa...15 vuotta. Koko ajan olen ollut menossa sinne ja muuallekin Puolaa, mutten ole vielä ehtinyt. Tykkäsin kaupungista ja puolalaisesta mentaliteetista, mutta oletan paikan muuttuneet paljon tänä aikana.
Minulle Varsova edustaa suurta romanttiikkaa; teimme sinne ensitreffit mieheni kanssa.
Niin minäkin tykkään noista valokuvaseinistä, pysäyttivät. Tuo on pala jäljelle jäänyttä juutalaisghettoa. Jokin aika sitten kadun toisella puolellakin oli vanhaa rakennusta, nyt se oli purettu pois. Toivottavasti kuvien rakennus säilytetään.
PoistaVarsova on kyllä aika upea ensitreffien paikka!
Ajattelinkin, että kuvat ovat varmasti heitä, ketkä siinä joskus asui. Heti kommenttini jälkeen tajusin, kuinka naivia on vain ihastella kuvien ja rakennuksen vuoropuhelun kauneutta kun tietää mistä on kysymys. Kaunista kaikesta huolimatta.
PoistaKiitos perinpohjaisesta pohdiskelustasi elokuvaan liittyen. Samoja itsekin mietin, kuin myös kaiken motiivia. Etenkin kun mahdollisen trauman taustoja ei avattu enempää.
P.S. Varsovaan matkaajille tiedoksi: valokuvaseinät ovat Prozna-kadulla. http://en.wikipedia.org/wiki/Pr%C3%B3%C5%BCna_Street
VastaaPoista