Teimme metsäretken. Järvi nukkui ohuen kalvon alla, virtaukset kuin polkuja. Vesi putoili oksilta tiukuina. Meillä oli eväät, kahvia, kaakaota ja joulutorttuja. Tutkimme talon raunioita, tytär onki luumuhillolla lipeäkaloja.
Sähkökatkos käväisi vieraana, tosin vain tunnin tunnelmapalana, emme palelleet, pelänneet emmekä jääneet mitään vaille. Jääkaapissa odotti aiemmin päivällä tehty kanasalaatti. Meitä istui ruokapöydässä monta, oli kynttilöitä koko pöydän pituudelta ja kuohuviiniäkin lasilliset. Lapset hiipivät hämärän turvin suklaavarkaisiin, ei ollut sähkölaitteiden tuomaa meteliä, näimme taivaan tähdet. Yksi loman kohokohtia.
Viisi vuodenaikaa on upea leffa - yksi suosikeistani. Taitaisi tulla yksi lomani kohokohdista, jos sen katsoisin.
VastaaPoistaAri, hei. Kyllä vain, hieno elokuva. Meillä on samalta ohjaajalta odottamassa The Isle.
VastaaPoistaRiemukasta uutta vuotta & luovuusiloa toivottelen!
VastaaPoistaKiitos, Hippityttö. Värikästä tätä vuotta sinulle!
VastaaPoistaKuulosti oikein ihanalta tuo teidän sähkökatko ;)
VastaaPoistaKynttilöitä ja kuohuviiniä - tunnelmallista vuotta 2012!!
Juu, oli kyllä tunnelmallista tällaisena pienenä siivuna. Kauempana asuville ystäville sähkökatkos ja myrsky ovat näyttäytyneet paljon rajumpina, aiheuttaneet huolta ja menetystä. Olen saanut kuulla myös työkseen tuhojen kanssa ahertavien arjesta.
VastaaPoista-- Mutta kaikkea valoisaa, hyvää ja tunnelmallista myös sinulle!
Kiitos Katja leffavinkistä. Tuosta Islestä en ole kuullut aiemmin.
VastaaPoistaOle hyvä, Ari. Oletko nähnyt Kim ki Dukin Samsaran? Minä metsästelen sitä parhaillani.
VastaaPoistaTarkoitatko Katja Pan Nalinin Samsara-leffaa? En ole nähnyt sitä.
VastaaPoistaHyvä tietokanta leffoista löytyy osoitteesta:
http://www.imdb.com/
varmaan tiesitkin tämän.
Katsoitko jo Islen? Löysin yhden vanhan arvostelun osoitteesta:
http://www.film-o-holic.com/arvostelut/seom/
Siinä sanottiin:
"The Isle on ehdottomasti kammottavin elokuva, jonka olen nähnyt. Siitä tulee väistämättä mieleen Nagisa Oshiman sadomaso-klassikko Aistien valtakunta. Se on kuitenkin hienostunut ja kesy tähän verrattuna. Katsojalle ei anneta armoa. Järkyttämisessä mennään äärimmäisyyksiin, kovanahkaisetkaan eivät kykene tyynenä todistamaan valkokankaan kauhuja. Elokuvaa katsoessa oksettaa, hirvittää ja raivostuttaa."
Toisaalta:
"Kuvauksen visuaalisuus on paikoitellen käsittämättömän nautittavaa. Ohjaaja Kim Ki-Duk (1960) on opiskellut maalaustaidetta, mikä näkyy hitaasti lipuvissa usvaisissa järvimaisemissa ja värien ja asetelmien pysähtyneessä tarkkailussa."
Joten en oikein tiedä, haluanko nähdä leffan vai en. Toisaalta kiinnostaa nuo huikean kauniit kuvat ja toisaalta myös nähdä kuinka kauhea leffa voi olla.
Yksi leffa, jota suosittelen on Tran Anh Hung: Norwegian Wood (2010). Leffa on huikean kaunis, mutta myös todella traaginen.
Ari, kyllä vain, juuri tuo Samsara!
VastaaPoistaMietin samaa The Isle-leffan kanssa. Katsoin miehen kanssa alkua. Siinä oli äärivastakohtia, hyvin kauniita kohtia ja sitten sellaista, mille en löydä merkitystä, tarkoitusta enkä tulkintaa (tai ainakaan ne eivät vakuuttaneet minua plus inhorealistiset seikat voi antaa ilmi ilmankin, että kaikki näytetään), minut katsojana saa miettimään, onko minun leffani ollenkaan. En tiedä, miten leffa etenee. Arvaan, että ällö-hätkähdyttäviä elementtejä, luultavasti niitä kauhuja myös, tulee lisää.
Kiitos Norwegian Wood -vinkistä! Katsoitko Tokyo Sonatan, tuli taannoin Teemalta? Traaginen sekin, mutta hieno!
Enpä ole tuota Sonataa nähnyt. Pistetään korvan taakse, jos tulee joskus vastaan.
VastaaPoista