tiistai 25. elokuuta 2015

Saarelta saareen

Elokuun soivat saaret, tämä ja tuo, jonne Ludovico Einaudi nousi pianonsa kanssa ja jonka rantakalliolle on jäänyt auki Virginia Woolfin Aallot.

Tuuli istahtaa siellä hetkeksi alas (on kuuma, poikkeuksellinen helle, kerrotaan sillä välin), riisuu mekkonsa, odotettu viileä lehahdus, istuu lämpimälle kalliolle lukemaan:

"Minä paahdun, minä värisen -- tästä auringosta tähän varjoon."

(Tuulen kämmen veden pinnalla, aalloilla, nekö puhuivat, koskettivat, sydämenlyönteihin saakka.)