maanantai 5. joulukuuta 2011

Jouluomena

Hion tekstejä, välillä turhauttaa. Onneksi on joulukuu. Teen mustikkapiirakan, siitä tulee kummallinen niin kuin leipomuksistani usein, vaikka harvoin touhuan jauhojen kanssa. Tai ehkä juuri siksi. Mies ripusti omenapuuhun jouluvalot, minä löysin aamulla nurmikolta punaisen joulupallon. Nostin sen oksalle, hieno jouluomena.

Ystävä on lähtenyt muutamaksi viikoksi Turkuun kirjoittamaan gradua. Kertoo, kuinka hienoja konsertteja siellä on. Yhtenä päivänä hän oli ajellut bussilla päätepysäkille, kuski oli kiireetönnä innostunut juttelemaan. Ystävä viihtyy ja voi hyvin. Minunkin tekisi mieli mennä. En tiedä, miksen lähde. Ehkä haaveilu on helpompaa. Mietin, mitä elämä olisi nyt, jos olisin aikoinani valinnut opiskelukaupungiksi Turun. Otin Jyväskylän ja Tampereen, kummallisia valintoja, jos on meren likeltä kotoisin. Tosin en minä silloin tiennyt, mitä aikuisena kaipaisin, suolaista vettä ja oikukkaita jokia.

J.K.
Meillä on ensilumi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti