"Me lähdimme taas ulos vähän ennen päivällistä. Edmondsson oli ottanut minua kädestä, me kävelimme hitaasti kaduilla, pysähdyimme lukemaan seiniltä konsertti- ja teatterimainoksia ja pieniä kuolinilmoituksia. Yhdessä niistä, mustalla reunustetulla valkealla paperilappusella, oli synkkä ilmoitus 23-vuotiaan nuoren miehen kuolemasta. Repäisin sen pois."
(Jean-Philippe Toussaint: Kylpyhuone. Suom. Mirja Bolgár. WSOY 1987, 73.)
Voi hurja tuota low cost -hautajaisten mainosta, sellaista en ollut vielä nähnytkään! "Miksi maksaa enemmän, kun saat saman palvelun huokeampaan hintaan?"
VastaaPoistaNiinpä, Vera!
VastaaPoistaMietin, että Venetsiassa on aika hankala kuolla, kun kuljetukset hoidetaan veneellä. Yhtään sellaista emme nähneet, vaikka iäkkäitä suurin osa kaupunkilaisista jo onkin. Hurjan kaunis ajatus päästä heti kuoleman virralle (ja sitten vainajien kaupunkiin San Micehelen saarelle).
Kun isäni kuoli, ihmettelin, mikä bisnes tuossa hautaansaattamisessakin pyörii. Ei siinä surun keskellä jaksa juurikaan alkaa tehdä hintavertailuja. Olimme jokin vuosi sitten aika lailla talkootöinä järjestetyissä hautajaisissa. Niissä oli entisaikain välittämisen meininki. Arkun oli veistänyt vainajan veli. Liikuttavan kaunista.