Toinen kirjani, Vihkivedet, on tullut painosta. Jossakin se jo on, kustantamossa,
varastohyllyillä, pahvilaatikoissa matkalla kirjakauppoihin ja
kirjastoihin. Joku nostaa painavia laatikoita, toinen avaa, joku on tietämättään ensimmäinen lukija.
Kiehtova tuo ajatus, että joku on tietämättään ensimmäinen lukija. Olenkohan minä joskus ollut ensimmäinen lukija? (Tuskin kuitenkaan, luen aina "myöhässä" kaiken, nyt vasta Odelmaakin. Nyt tuntuu, että sen aika on.)
Eikö vain olekin? Samaa mietin ja tuskin minäkään olen ollut eka (yksi vanha kirja minulla on, sellainen jonka sivut pitää avata veitsellä - juuri sen kappaleen ensimmäinen lukija olen).
Minäkin luen uutuuskirjoja usein pitkällä viiveellä. Helpompikin toisaalta niin. Kirjastoista saa jonottamatta ja kirjakaupoissa voi olla jo alennettuna.
Odelma voi hyvinkin olla juuri sinun oloisesi kirja. Käyköön hyvin.
Kiitos, Rooibos. Anna Makkonen on taitava. Kansi oli minusta hätkähdyttävän osuva. Hankin nimittäin itselleni tuollaisen paidan kokoelmaa kirjoittaessani. Palelin hyisessä Ranskassa ja Pariisissa äkkiä piipahtaessamme näin aleikkunassa valkoisen paidan. Siitä tuli rakas unennäkö- ja kirjoitusvaate. Samanoloista ompelee tuossa kokoelmassani mies vaimolleen...
Voi miten ihanaa..ja todellakin kiehtovaa ajatella, kuka onkaan se ensimmäinen lukija. Kustantajan jälkeen siis. Minulla kirja ainakin on varauksessa kirjastossa ja taisin olla jonossa ihan ensimmäinen, joten kohta :)
Luin Vihkivedet heti viime viikon lopulla kun sain sen käsiini. Ihana kirja, rakastin! <3 Kiitos! :) (Kirjoitin siitä vähän blogiinikin, jos haluat käydä kurkkaamassa :)
Kiitos sinulle arviosta, Sara, ilahdutti kovasti! Hienoa, että Vihkivedet on löytänyt jo lukijansa. Taisit tosiaan olla ihan ensimmäisten joukossa. :) Suloista syksyä, lukuiloja!
Kiehtova tuo ajatus, että joku on tietämättään ensimmäinen lukija. Olenkohan minä joskus ollut ensimmäinen lukija? (Tuskin kuitenkaan, luen aina "myöhässä" kaiken, nyt vasta Odelmaakin. Nyt tuntuu, että sen aika on.)
VastaaPoistaEikö vain olekin? Samaa mietin ja tuskin minäkään olen ollut eka (yksi vanha kirja minulla on, sellainen jonka sivut pitää avata veitsellä - juuri sen kappaleen ensimmäinen lukija olen).
PoistaMinäkin luen uutuuskirjoja usein pitkällä viiveellä. Helpompikin toisaalta niin. Kirjastoista saa jonottamatta ja kirjakaupoissa voi olla jo alennettuna.
Odelma voi hyvinkin olla juuri sinun oloisesi kirja. Käyköön hyvin.
Ihanaa, Katja :). Ja kansi on yhtä hieno kuin Odelmassakin. Taas yksi kirja ostoslistalle :).
VastaaPoistaKiitos, Rooibos. Anna Makkonen on taitava. Kansi oli minusta hätkähdyttävän osuva. Hankin nimittäin itselleni tuollaisen paidan kokoelmaa kirjoittaessani. Palelin hyisessä Ranskassa ja Pariisissa äkkiä piipahtaessamme näin aleikkunassa valkoisen paidan. Siitä tuli rakas unennäkö- ja kirjoitusvaate. Samanoloista ompelee tuossa kokoelmassani mies vaimolleen...
PoistaVoi miten ihanaa..ja todellakin kiehtovaa ajatella, kuka onkaan se ensimmäinen lukija. Kustantajan jälkeen siis. Minulla kirja ainakin on varauksessa kirjastossa ja taisin olla jonossa ihan ensimmäinen, joten kohta :)
VastaaPoistaLukuiloja, Kirjailijatar. Täällä meillä naapurin 12v. poika, jonka kanssa juttelen usein kirjoittamisesta, tarttui ekana kirjaan. Olin aika otettu. :)
PoistaLuin Vihkivedet heti viime viikon lopulla kun sain sen käsiini. Ihana kirja, rakastin! <3 Kiitos! :)
VastaaPoista(Kirjoitin siitä vähän blogiinikin, jos haluat käydä kurkkaamassa :)
Kiitos sinulle arviosta, Sara, ilahdutti kovasti! Hienoa, että Vihkivedet on löytänyt jo lukijansa. Taisit tosiaan olla ihan ensimmäisten joukossa. :) Suloista syksyä, lukuiloja!
PoistaHienoa, onneksi olkoon! Käyn heti lisäämässä lukulistalleni. On ihana tunne varmaan, kun kirja on maailmalla kohti lukijoitaan.
VastaaPoistaKiitos, Marja Leena, ja syysterveisiä. ♥
VastaaPoista