perjantai 4. helmikuuta 2011

Helmiperjantaina


Tytär oppi ärrän, esikoinen on ollut Maailman ihanin tyttö -näyttelyssä ja saanut valokuvata ystävien kanssa, keskimmäinen on oppinut soittamaan pianoa kahdella kädellä, vaikkei käy tunneilla kuten isä ja sisko. Minä heräsin pitkästä aikaa ennen miestä, tein aamiaiset kaikille, herneenversoja leiville, laseihin itsepuristettua oranssia. Helmikuu on lisääntyvän valon kuukausi, laskiaispullia ja Runebergin torttuja, lupaus keväästä.

2 kommenttia:

  1. Meillä ärrä on aina ollut vaikea. Muistan, kuinka sitä harjoiteltiin Dinon kanssa. Kummatkin oppivat vasta juuri ennen kouluun menoa.

    Luulin, että jään ilman Runebergin torttua, mutta äsken sain sellaisen kuitenkin.

    VastaaPoista
  2. Meillä ei ole harjoiteltu lainkaan, ei kenenkään kolmen kanssa, vaikka neuvolassakin sitä ehdottivat. Olen vähän vastahankainen joskus, kun tulee tunne että kaikkien pitäisi olla samasta muotista. Jokainen oppikin sitten ärrän omaan tahtiinsa, tytär oli siinä verkkaisin. Häneltä ääntyi vahingossa, kun juoksi kaverilta kotiin ja huusi meille: "Me katsottiin Suomen pelkokeRRointa!"

    Oliko makoisa Runeberg? Minä olen maistanut kahta erilaista, niissä oli valtaisa ero. Tykkään kunnolla rouheisista. Huomenna unohdetaan Runeberg, juhlitaan lapsen synttäreitä ja silloin pitää olla aina jäätelöä.

    VastaaPoista