Joululomalla tutustuin tuoreeseen rosmariiniin kylpyvedessä sekä ruoanlaitossa, söin silakkapihvejä, tein pitsaa ja pannukakkua, kuuntelin syrjäkorvalla Aila Meriluoto -ohjelmaa, nukuin pitkään, valvoin, polttelin kynttilöitä ja sytyttelin lyhtyjä, katsoin elokuvia, olin omieni kanssa.
Kirjoittaminen oli suhteellisen mahdotonta, kun lapset olivat lomalla. Ääniä ja elämää kaikkialla. Ehdin vain vilkuilla tekstejä ja tehdä satunnaisia merkintöjä. Luotin siihen, että tarvitsen lomaa, vaikken sitä itse tajua, ja että tekstit muhiintuvat valmiiksi ja koneen ääreen vihdoin asettuessani kaikki tapahtuisi automaattisesti. Tiesin itsekin, ettei niin käy. Jotakin on kuitenkin tapahtunut, pieniä oivalluksia. Tulevat viikot aherran.
J.K. Tein inventaarion viime vuodesta. Piti kirjoittaa tänne, mutta mitäpä vanhoja nyt enää niin tarkkaan muistelemaan. Vuosi oli täyteläinen, raskas ja antoisa, elämän ulottuvuuksia ja sävyjä ihmeteltiin syntymästä kuolemaan. Mieluusti jätän tuon vuoden jo taakseni. Uuden vuoden lupauksia en yleensä harrasta. Sähköä yritän silti säästää, olla murehtimatta, kävellä yhä enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti