lauantai 14. maaliskuuta 2015

Jäät olivat jo lähteneet

  

Pidin vapaapäivän sanoista. Teimme retken rannikolle. Vapaus, tila, onni, valo!

2 kommenttia:

  1. Tuo kullanhohtoinen ruskea (kaljapullonväri?) viehättää minua kovin.
    Minulla oli monta vapaapäivää työn äärestä ja nyt pitäisi taas päästä siihen imuun, vielä en ihan ole päässyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen huono pitämään vapaapäivää. On vaikea rauhoittua sellaisen jäljiltä, siksi aika harvoin edes yritän, en oikein osaa tai turhaudun (vaikka olisi kivaa) enkä ole silloinkaan ihan varma, etteikö alitajunta työstäisi jotakin. Vapaahetkiä on jotenkin helpompi sirotella. Kylvyssä makaamista, vaikka se se vasta käynnistääkin virtaukset.

      Joskus se työ vain imaisee mitään kyselemättä. Eikä sekään ole aina hyvä. Aika usein tuntuu, että on alati läsnäoleva poissaoleva tai poissaoleva läsnäoleva. Missä tai mikä on sitten se oikea olemassaolo tai onko sitä edes, vai onko kaikki aina päällekkäistä ja sekä-ettää?

      Poista