tiistai 7. huhtikuuta 2015

"-- mä lemmen vangiks jään viehkeän palmikkopään."

 
 

Pakkasin kevyesti ja kirjoitan nyt muualla. Kamera simahti, hiiri ja kännykkä kieltäytyvät toimimasta ja täällä kummittelee hieman, mutta kahvia saa, ja radio soittaa vanhaa tanssimusiikkia.

4 kommenttia:

  1. Oh, nauti kirjoitusrauhasta! Kahvi ja tanssimusiikki ovat jo tosi paljon, ja kummituksetkin saattavat olla hyväksi. Voi hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Palasin jo ja - ihme kyllä - täällä työ sujuu paremmin! Hyvää viikonloppua!

      Poista
  2. "täällä kummittelee hieman, mutta kahvia saa, ja radio soittaa vanhaa tanssimusiikkia. " - kuulostaa toivepaikalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu. Alkuhuumasta toivuttuani huomasin, että se oli kuitenkin jonkun toisen koti, aika oli seisahtunut ja kaikkialla liikaa vyöryviä muistoja (kummitukset muuttuisivat möröiksi), minä pakkasin kiireesti kapsäkkini ja palasin omaan elämääni. (Tuota mietin nyt, muistojen sävyä. Sitäkin, millaisina esimerkiksi vanhat valokuvat näyttäytyvät. Joissakin on ihan käsikosketeltava ilo, sitten on niitä, joissa ehkä hymyillään, mutta jos katsoo läheltä, alkaa pelätä, että kehyksen lasi särähtää, tunnelma on niin pingottunut.)

      Poista