tiistai 14. lokakuuta 2014

Syvemmälle

Täyteläinen syksy. Päivä lyhenee, pimeässä on nyt jotakin lohdullista ja hyvällä tavalla luokseen kietovaa. Sukeltelen yhä syvemmälle sanoihin ja kuviin. Tämä on hyvää aikaa.



Kuvat ovat Pawel Pawlikowskin ohjaamasta elokuvasta Ida (2013), jota esitetään tämän mukaan ainakin vielä Oulussa (20.10.) ja Seinäjoella (23.10.). Suosittelen!

6 kommenttia:

  1. Vilkuttelen täältä. Meillä sataa ulkona keltaisia lehtiä, luulen välillä lumeksi, välillä linnuiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vilkutan takaisin. Keltainen lehtisade on kaunis.

      Meillä pikkulinnut suhahtelevat terassille, etsivät jyviä, joita varisee kanien räsymatoista siivouspäivien jäljiltä. Ilahduttavaa seurata, alkaa aina hymyilyttää. Eilen talitiaisella olivat vatsahöyhenet niin pörhöllään, että näytti kuin sillä olisi ollut yllään tyllitutu.

      Katsoin eilen kymmenen päivän säätiedotusta. Sunnuntaille oli jo lumihiutaleen kuva, tosin yksi vesipisara oli kaverina. Äsken katsoin uudestaan, lumihiutale oli vaihtunut kahdeksi sadepisaraksi.-- mutta miten tuosta valkoistakin odottaa taas. Luonnonkierto on jotenkin niin kirjoitettuna mieleen (ja kehoon), toistumisen turvallisuus.

      Levollisia lokakuun päiviä, Marikki.

      Poista
  2. Minä näköjään missasin nyt tämän elokuvan. Välillä tuntuu, että kaupungissa tapahtuu niin paljon, on niin paljon upeita näytelmiä, elokuvia, näyttelyitä, erilaisia happeningeja, ettei mitenkään ehdi osallistumaan kaikkeen. Eikä kaikesta saa ajoissa tietoakaan. Yksi Puola-elokuva näyttäisi menevän vielä Logomossa ensi viikolla.

    Minäkin nautin vuodenajoista, ihan kaikista. Siitä, miten maisema nyt riisuutuu, keltainen tippuu puista maahan ja lehdet kahisevat. Maltan kyllä odottaa lunta vielä kuukauden tai pari, mutta kun se tulee, sekin on ihanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkeen ei ehdi, ei muista eikä aina jaksakaan. Minulta jäi näkemättä eilinen In the Name of, joka olisi sekin ollut hieno leffa, en vain jaksanut enää (torstaina olimme teatterissa), pitää ehtiä myös sulatella koettuja.

      Ida saattaa tulla kaupunkiin uudelleen. Täällä Treella Niagaran teatterissa uumoiltiin, että niin voisi käydä kera suomenkielisen tekstityksen (teatteri oli täynnä).

      Juu, kyllä näissä vuodenajoissa on kaikissa oma lumonsa. Olin joskus kaksi kuukautta kuumassa, kesä jatkui ja jatkui (vielä sieltä lähtöni jälkeenkin). Alkoi tulla hiukan Päiväni murmelina -olo. Täällä muuten satoi lunta ihan just äsken, käväisi vain.

      Poista
  3. Upeita pysäytyskuvia tuosta leffasta! Sopivat tähän vuodenaikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, Ari, mietin ihan samaa. Koko leffa oli tuollaista visuaalisesti(kin) upeaa, siltä tuntui.

      Poista