Vuorovettä

Syykuussa aloitin aamuni kauan odotetuilla kirjeillä. Avasin niitä  Kristiina Wallinin ja Hannimari Heinon  teoksesta  Matkakirjeitä (kans...

Avataan ikkunat ja ovet, ylitetään kynnykset. Kannetaan vettä ja puita, sytytetään tulia, riisutaan, ollaan paljaina, p...

    Sadepäivä. Kilometreittäin kävelyä, kosteus, kuumuus, kiireettömyys,  kirjojen tuoksu.

    Herättyä istuu heti ikkunan eteen, katselee kuinka keskellä hennon aamulumista katua pieni tyttö rullaa laudallaan uudelleen ...

Nämä käsittämättömät arjen ihmeet: taivas varisi alas maahan, pilvet putosivat kinoksiksi, ja aurinko painoi poskensa karhean jään ...

 "Tätä hän oli aina ikävöinyt — puiden salaperäistä suhinaa, tummia honkia, ruskeain havuneulain peittämää sammaleista maata. Hän...

Voisiko ammatikseen availla ovia ja astua vieraisiin koteihin, vanhoihin, kaiken nähneisiin taloihin? Saisiko keittää kahvit...

Ostin lomalla kolme kirjaa: Maritta Lintusen novellikokoelman Takapiru (WSOY 2016), Pauliina Vanhatalon Keskivaikea vuosi...

" Mina Laamo kuuntelee kauhulla vaatimuksia välivuosien välttämisestä ja nopeasta valmistumisesta. - Nuorilla pitää olla aikaa kuljes...

Eilen istuin katselmassa poniratsastusta Kangasalla, kesän ensimmäiset pääskyset lensivät tallin orsille kujertamaan (pitää lukea Oscar...

Olisin voinut viettää kokonaisen päivän parvekkeella katsomassa ohikulkijoita. Näimme naisen, joka talutti muutaman sentin k...