lauantai 20. joulukuuta 2014

Kahdeskymmenes luukku: Kuvanveistäjän tytär


"Aamulla on tärkeää ettei ruveta liian selvästi siivoamaan. Ja jos päästää sisään apeaa raitista ilmaa, siitä voi vilustua tai masentua kuka tahansa. On tärkeää että liitos uuteen päivään tulee oikein hidas ja lempeä. Asiat näyttävät päivänvalossa toisilta ja jos ero on liian jyrkkä, voi kaikki mennä pilalle. Täytyy saada rauhassa kuljeksia tunnustelemassa ja miettimässä, mitähän sitä oikein kaipaa. --  Päivä jatkuu hiljalleen ja tulee uusi ilta ja ehkä uudet kynttilätkin. Kaikki kohtelevat toisiaan oikein hellävaroen, jokainen tietää kuinka vähästä jo tasapaino häiriintyy."
(Tove Jansson: Kuvanveistäjän tytär. Suom. Kristiina Kivivuori. WSOY 1969, 29-30.)

5 kommenttia:

  1. Kiitos tästä, terveiset hiljaisesta sunnuntaiaamusta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nauti sunnuntain rauhasta. Kiitetään yhdessä Janssonia, jolla on muuallakin tätä viisasta (huusholleeraamis)rauhoittumista. Tässä vielä yksi: "Luulen muuten että ikkunoiden pesu voi odottaa, niissä on juuri nyt sellainen kevyt ja kaunis utu jota ei pitäisi häiritä" (Kirjeitä Klaralta. Kokoelmassa Seuraleikki. Suom. Eila Pennanen. WSOY 1992, 16). Meillä on tuota utua hiukan kaikkialla ja aika paksulti, hyvä niin, onhan talvi ja kylmä. :D

      Poista
    2. :D Juuri näin, kiitos tästäkin!! Huh, paha ajatellakin mitä olisi ilman utua!

      Poista
  2. Voi, tuo tunnustelu ja miettiminen, mahdollisuus siihen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä hetkiä saisi olla enemmän ja useammin, tuon suhteen on kaiketi ihan hyvä olla jopa ahnas.

      Poista